SM liiga Suomen jääkiekon pääsarja

Last Updated on June 10, 2026 by Seo

SM liiga Suomalainen jääkiekko myllätään nyt uusiksi rajummin kuin kertaakaan viiteenkymmeneen vuoteen. Putoaminen palaa, Jokerit nousee, ja palkkakehitys karkasi käsistä jo tammikuussa. Netti on silti pullollaan sivuja, jotka puhuvat yhä 15 joukkueesta ja vanhasta sarjamallista. Hämmentävää? No on. Kerätään siis faktat samaan pakettiin – joukkueet, uusi järjestelmä, mestarit ja se kuuluisa raha.

Pikafaktat

Perustettu	24.5.1975 Tampereella
Joukkueita 2025–26	16
Hallitseva mestari	Tappara
Menestynein seura	Tappara, 18 mestaruutta
Mestaruuspokaali	Kanada-malja
TV	MTV Katsomo

Mikä on SM-liiga ja miksi nimi on nykyään Liiga?

SM-sarjasta SM-liigaksi 1975

Kaikki alkoi Tampereelta 24. toukokuuta 1975. Sinne kokoontuneet seurat hautasivat vanhan SM-sarjan, jota oli väännetty vuodesta 1928 saakka, ja perustivat tilalle jotain ihan muuta. Miksi? Koska SM-sarja oli pohjimmiltaan amatöörien puuhaa, eikä sellaisella pärjätty enää kansainvälisesti. Haluttiin ammattilaissarja – ja mestaruus ratkottavaksi pudotuspeleissä, ei taulukkoa tuijottamalla.

Brändiuudistus 2013: pelkkä Liiga

Sitten se nimikikkailu. Vuodesta 2013 sarjan virallinen nimi on ollut pelkkä Liiga, mutta kansa ei totellut. SM liiga puhutaan kahviloissa, somessa ja hakukoneissa edelleen, ja ihan sama sarja siinä on kyseessä. SM tulee muuten sanoista Suomen mestaruus, jos joku ehti jo ihmetellä.

Suljetusta sarjasta taas avoimeksi

Sarjan koolla on heiluttu vuosikymmenet. Kymmenestä joukkueesta liikkeelle, kaudella 1988–89 kahteentoista. Vuonna 2000 ovet pistettiin kokonaan säppiin: kukaan ei pudonnut, kukaan ei noussut. KalPa raotti ovea 2005 voitettuaan Mestiksen, ja siitä eteenpäin määrä on paisunut nykyiseen kuuteentoista. Avoin sarja ei siis ole uusi keksintö – nyt siihen vain palataan kunnolla.

Liigan joukkueet ja kaupungit

Kauden 2025–26 joukkueet

Kuusitoista joukkuetta, viisitoista kaupunkia. Tampere on ainoa, jossa pelaa kaksi seuraa – Ilves ja Tappara, eikä se naapuruus ole mitään lämmintä. Runkosarjassa jokaiselle kertyi 60 ottelua.

Joukkue	Kotikaupuki
Tappara	Tampere
Ilves	Tampere
HIFK	Helsinki
Kiekko-Espoo	Espoo
TPS	Turku
Lukko	Rauma
Ässät	Pori
HPK	Hämeenlinna
Pelicans	Lahti
KooKoo	Kouvola
SaiPa	Lappeenranta
KalPa	Kuopio
Jukurit	Mikkeli
JYP	Jyväskylä
Kärpät	Oulu
Sport	Vaasa

Kartalle aseteltuna sarja ulottuu etelärannikolta Ouluun, ja juuri siinä on SM Liiga suola. Pieni kaupunki voi kaataa ison, ja paikallisylpeys kuuluu katsomossa asti. Kysy vaikka raumalaiselta, mitä mieltä hän on Porista.

Hallien kuningas on Tampereen Nokia Arena, vuonna 2021 valmistunut 12 700 katsojan kolossi. Siitä tuli suomalaisen kiekon näyteikkuna saman tien.

Kaudella 2026–27 jopa 18 joukkuetta

Ja ensi kaudella tungosta riittää, sillä sarjassa voi pelata jopa 18 joukkuetta. Mistä moinen? Siitä seuraavaksi.

Jokereiden paluu Liigaan 2026–27

Miksi Jokerit lähti ja miksi se palaa

Helsingissä tätä on odotettu kauan. Jokerit hyppäsi SM liiga KHL:ään vuonna 2014, kunnes Venäjän hyökkäyssota katkaisi sen tien lopullisesti. Edessä oli nöyrä uusi alku Suomen sarjaportaikosta.

Eikä puhuta mistään rivinousijasta. Kuusi Suomen mestaruutta – 1973, 1992, 1994, 1996, 1997 ja 2002 – ja 90-luvulla helsinkiläisiä sai pysäytellä ihan tosissaan. Paluun mukana stadiin palaa myös HIFK-paikallispelien hehku, ja sitä on ikävöity.

Lisenssipäätös helmikuussa 2026

Nousu hoitui vauhdilla: kaksi Mestiksen mestaruutta putkeen, ja helmikuussa 2026 Liigan lisenssikomitea löi leiman paperiin. Jokerit pelaa Liigassa kaudella 2026–27, piste.

Seura ei välttämättä nouse yksin. Mestis-finaalissa pelannut Imatran Ketterä on hakenut liigalisenssiä sekin, joten lopullinen joukkuemäärä asettuu seitsemääntoista tai kahdeksantoista.

Mitä paluu tarkoittaa muille seuroille

Lyhyesti: kovempaa kilpailua ihan kaikesta. Pisteistä, yleisöstä, pelaajista. Jokereiden pelaajabudjetti kuuluu sarjan kärkeen, ja siirtomarkkinoilla se on näkynyt jo kuukausia.

Uusi sarjajärjestelmä selitettynä: 14+10-malli

A- ja B-sarja kaudesta 2027–28

Marraskuussa 2025 Liiga teki historiansa isoimman päätöksen. Kaudesta 2027–28 alkaen sarja jakautuu kahteen tasoon: ylhäällä 14 joukkuetta, alhaalla 10. Liikenne tasojen välillä kulkee suoraan – joka kevät ylemmän sarjan heikoin tippuu ja alemman paras nousee. Ei karsintoja, ei armoa.

Siirtymäkausi 2026–27: armoton välivuosi

Sitä ennen pelataan siirtymäkausi, ja siitä tulee raaka. Runkosarjan 12 parasta jatkaa pudotuspeleihin. Sijoille 13–16 jääneet pelaavat keskenään pelkistä sarjapaikoista: kaksi pelastuu, loput tippuvat. Kaiken kaikkiaan Liigasta putoaa kauden päätteeksi kolmesta neljään joukkuetta. Yksi huono syksy voi siis viedä perinteikkäänkin seuran alakertaan, ja juuri se pelko sytytti seurojen kilpavarustelun.

Rahapuoli meni samalla uusiksi. Ennen seurat tilittivät leijonanosan playoff-lipputuloistaan Liigalle – kaudesta 2026–27 alkaen jokainen pitää omansa. Menestys kilahtaa nyt suoraan omaan kassaan.

Ketkä ovat putoamisvaarassa?

Ääneen tuota ei sano kukaan, mutta numerot kuiskivat. Katsomo on seuran tärkein tulonlähde, ja pienillä paikkakunnilla budjetit venyvät äärimmilleen. Jukurit jäi kaudella 2024–25 ainoana seurana alle 3 000 katsojan keskiarvoon – sellaiselta pohjalta siirtymäkaudesta tulee hermoja raastava.

Mutta jää ratkaisee, ei tilikirja. SaiPa todisti sen nousemalla yleisömenestykseksi ja mitaleille melkein samaan hengenvetoon. Kevät 2027 näyttää, kenen hermo pitää.

Paljonko Liiga-pelaaja tienaa?

Palkkojen raju nousu 2026

Raha puhuu, ja tammikuussa 2026 se suorastaan huusi. Yle uutisoi tuolloin, että pelaajapalkat ovat karanneet käsistä – joillakin sopimus lähes tuplaantui, ja korotukset venyivät 50 000 euroon kaudessa.

Taustalla jyllää kaksi voimaa. Jokerit isolla budjetillaan, tietenkin. Ja sarjauudistus: laajeneva Liiga tuo ensi kaudelle arviolta 25–50 uutta pelaajapaikkaa, eikä laatumiehiä yksinkertaisesti riitä joka kaupunkiin. Putoamisen pelossa kotimaisesta varmasta pelaajasta maksetaan melkein mitä pyydetään. Tapparan urheilujohtaja Janne Vuorinen ehti jo varoittaa Ylellä, että tämä kilpalaulanta voi kaataa heikoimpia seuroja.

Palkkahaitari on leveä

Haitari venyy silti molempiin suuntiin. Sarjan hännillä tienataan muutamia tonneja kuussa, kun taas tähtipelaajien ja ulkomaalaisvahvistusten vuosiansiot kipuavat satoihin tuhansiin.

Urheilijarahasto vääristää verotietoja

Ja sitten se klassikkovirhe, jonka moni tekee verotietoja selatessaan. Urheilija saa siirtää jopa puolet vuosituloistaan urheilijarahastoon – kattona 200 000 euroa vuodessa – eikä rahastoitu siivu näy sen vuoden verotiedoissa lainkaan. Julkiset luvut näyttävät siis usein reilusti alakanttiin.

Yleisömäärät ja hallit

Yleisöennätys: yli 2,3 miljoonaa katsojaa

Väkeä riittää kuin ei koskaan ennen. Kauden 2024–25 runkosarjassa kävi yhteensä yli 2,3 miljoonaa katsojaa, mikä pyyhki taulusta vanhan ennätyksen kaudelta 2012–13. Peräti 11 seuraa paransi keskiarvoaan.

Kasvutarinoita piisasi. Liigaan noussut Kiekko-Espoo tuplasi yleisönsä Mestis-ajoista, SaiPan peleissä kävi noin 70 prosenttia enemmän porukkaa kuin edelliskaudella, ja Vaasan Sport ylsi omaan ennätykseensä yli 4 000 katsojan keskiarvolla. Ilves veti Nokia Arenalle keskimäärin reilut 8 300 silmäparia per ilta.

Seurakohtaiset erot ovat suuria

Kolikon kääntöpuolikin löytyy. Jukurit jäi ainoana alle kolmen tuhannen, ja juuri nyt tyhjät penkit ovat myrkkyä – putoaminen alemmalle tasolle ei ole enää teoriaa vaan ihan oikea uhka.

Liiga vai SHL – kumpi on kovempi?

Taso, palkat ja yleisöt vertailussa

Tämä kina ei lopu koskaan, eikä haittaa. Ruotsin SHL on kantanut Pohjoismaiden ykkössarjan viittaa pitkään, suuremmilla budjeteilla ja keskimäärin paremmilla palkoilla – ruotsalaispelaajan keskivuosiansio on pyörinyt 69 000 euron hujakoilla.

Liiga on kuitenkin kirinyt kiinni. Suomalaisseurat ovat pärjänneet Mestarien liigassa eli CHL:ssä mainiosti, ja kasvattajaliigana sarjan maine on erinomainen. Moni NHL-tähti otti viimeisen kehitysloikkansa juuri täällä.

Pelaajavirrat kertovat suunnan

Paras todiste löytyy muuttoliikkeestä. Ruotsalaispelaajien määrä Liigassa pomppasi vuoden 2015 neljästä pelaajasta 36:een vuoden 2023 alussa. KHL:n tyhjeneminen Venäjän hyökkäyssodan jälkeen toki vauhditti ilmiötä, mutta viesti on selvä silti: heikkoon sarjaan ei virtaa väkeä. Ruotsalainen ammattilainen ei muuta Kouvolaan huvikseen.

Mestarit kautta historian

Kausi 2025–26: Tappara kaatoi KooKoon

Kanada-malja, suomalaisen seurakiekon kovin palkinto, nousi keväällä 2026 tamperelaisiin käsiin. Tappara kaatoi finaalisarjassa KooKoon, ja pronssi matkasi Lappeenrantaan SaiPalle. KooKoon hopea muistutti kipeästi siitä, ettei mestaruustaistoa ennusteta enää pelkällä budjetilla.

Vuotta aiemmin juhli muuten KalPa – kuopiolaiset kaatoivat finaaleissa SaiPan, ja koko Savo sekosi. Kaksi kevättä putkeen yllättäjä finaalissa. Milloin viimeksi?

Menestyneimmät seurat

Pitkässä juoksussa kärki on silti tuttu. Tappara johtaa tilastoa 18 mestaruudella, perässä tulevat TPS, Kärpät, HIFK ja Ilves. Tamperelaisten resepti ei ole vuosikymmenissä muuttunut: vahva juniorityö ja tarkkaan valitut ulkomaalaiset.

Vuosikymmenten hallitsijat

Jokaisella vuosikymmenellä on ollut kuninkaansa. Ilves jyräsi 1930- ja 1940-luvut jo SM-sarjan puolella, Lukko nappasi ensimmäisensä 1963 ja HIFK omansa 1969. Mahtuu joukkoon yhden tähdenlennon hetkiäkin – HPK:n mestaruudet vuosilta 2006 ja 2019 elävät Hämeenlinnassa yhä.

Yksi rivi mestaritaulukossa ammottaa tyhjänä. Kevään 2020 pudotuspelit peruttiin koronapandemian vuoksi, eikä mestaruutta jaettu kenellekään.

Liigan palkinnot

Runkosarjan palkinnot

Mestaruuden rinnalla jaetaan joka kevät yksilöpalkinnot. Runkosarjan pistepörssin voittaja kuittaa Veli-Pekka Ketola -palkinnon, jota on jaettu vuodesta 1978. Lasse Oksanen -palkinto kuuluu runkosarjan parhaalle pelaajalle ja Raimo Kilpiö -palkinto herrasmiespelaajalle. Vuoden tulokas taas kuittaa Jarmo Wasaman muistopalkinnon.

Jari Kurri -palkinto

Pudotuspelien paras palkitaan Jari Kurri -palkinnolla. Keväällä 2026 sen vei Tapparan Joni Tuulola – vasta toinen puolustaja koko palkinnon historiassa. Edellisestä, Toni Söderholmin tempusta, ehti vierähtää aikaa: vuosi oli 2011.

Näin luet sarjataulukkoa

Kausi jakautuu kahtia. Runkosarjassa kaikki kohtaavat toisensa ja pelipaikat pudotuspeleihin jaetaan sen perusteella; playoffeissa mestaruus ratkotaan voittosarjoilla. Kaudella 2025-26 neljä parasta marssi suoraan puolivälieriin, ja sijat 5-12 taistelivat ensin keskenään jatkopaikoista.

Entä ne lyhenteet? O on otteluita, V voittoja, H häviöitä, JA jatkoaikaratkaisuja ja P pisteitä. Voitto varsinaisella peliajalla tuo kolme pistettä, jatkoaikavoitto kaksi ja jatkoaikatappio lohdutukseksi yhden. Tasapelejä ei nykykiekossa tunneta – jokainen ottelu ratkaistaan vaikka voittolaukauksilla.

Mistä katsoa Liigaa?

TV-oikeudet omistaa MTV, ja kaikki ottelut pyörivät suorina MTV Katsomossa. Urheilupaketista on pulitettu 42,95–47,95 euroa kuukaudessa, Telian liittymäasiakkaat ovat päässeet etuhintaan. Nykyinen sopimus kantaa kevääseen 2027.

Ilmaiseksikin makuun pääsee: kaudella 2025–26 osa otteluista näytettiin vapaasti Hockey Night Perjantai -lähetyksinä, ja peli kulkee niin televisiossa, koneella, tabletilla kuin puhelimessakin. Paras tunnelma löytyy silti hallilta. Sitä ei mikään suoratoisto korvaa.

Usein kysytyt kysymykset